Jatkoficci – Girl Behind The Smile – osa 10
Kirjoitti: | 24. helmikuu, 2012 | fanitaide |

Anteeksi aivan kamalasti, kun tämä on viipynyt, minun piti julkaista tämä jo 2 viikkoa sitten, mutta unohdin. Tässä siis viimeinen osa Savannahin jatkoficcistä. Toivottavasti pidätte! :)

Haluatko lukea uudestaan myös vanhemmat osa? Tässä pikalinkit:

1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9

Girl behind the smile – Osa 10 – Final Part

Rebekah lähti perääntymään kauhun vallassa.
Seurasin kuitenkin ja otin kiinni hänen käsistään.
Rebekah tuijotti syvälle silmiini ja minä hymyilin lämpimästi.
Minä itse en olisi koskaan tehnyt niin, mutta noita hallitsi minua edelleen.
”Äiti.” Rebekah kuiskasi.
Hänen silmäkulmansa kostuivat ja lopulta punakalle poskelle vierähti kyynel.
Halasin häntä. Vedin käsilläni Rebakahin lähelleni ja rutistin hänet suojelukseeni.
Minunkin silmäni tulvivat yli, päästäen valumaan poskilleni viileitä kyyneleitä.
”Olen pahoillani että lähdin, mutta nyt olen tullut takaisin. Tuokaa minulle oma ruumiini.”
Sanoin ensin Rebekahille ja lopun lauseesta Damonille.
Hän lähti hieman ymmärtämättömänä kävelemään ovelle päätään pudistellen.

”Los espíritus de la luz y la oscuridad, el cielo y la tierra.
Ven apuurto para que yo pueda llegar y fortalecer a mí mismo que podía tomar mis funciones hasta el final.
Los espíritus de la luz y la oscuridad, el cielo y la tierra”
Sanat kaikuivat suustani ja kynttilät liekehtivät.
Muut seisoivat jännittyneinä sivussa. Viimeisen sanan jälkeen lysähdin maahan.
Kaikki pimentyi. Hetken päästä kuitenkin avasin silmäni ja nousin ylös kangistellen.
Tuntui kuin olisin vieras omassa kehossani.
Tuttu tuntematon
Lukittu arkku narisi ja kansi kohosi hiljaa. Sen sisällä oli kaunis nainen.
Päällään vihertävä mekko, pitkät vaaleat hiukset kuvankauniina olkapäillä.
Nainen nousi ja tunnistin hänet noidaksi unestani, Rebekahin -ja Klausin- äidiksi.
Sydämmeni jätti lyönnin väliin kun noita nousi ja käveli jähmettyneen vaaleaverikön luokse.
Rebekah halasi äitiään tiukasti. Lopulta noita kääntyi puhumaan minulle.
”Missä on poikani, Niklaus?” Nainen sanoi kauniilla, puhtaan kuuloisella äänellään.
”Ja pelastuspartio rientää apuun.” Damon sujautti ja kiisi ovesta ulos, minä heti perässään.

”Jopas jotakin. Mukava nähdä taas Damon.” Klaus totesi noustessaan tuolista.
Hän oli rakennuttanut, korjannut ja sisustanut itselleen -itseasiassa perheelleen- uuden kodin.
Se oli moderni ja tyylikäs.
Ikkunat päästivät kauniisti valoa sisään antaen huoneelle lämpimän sävyn.
”Katerina.” Klaus tervehti. Nyökkäsin kankeasti.
Hahhaa, Klaus oli ymmällään. Noita poisti lumoukseni ja pääsin kulkemaan vapaasti.
”Asia on nyt näin, siis saattaa olla pieni mahdollisuus, eli näin on voinut päästä käymään, ehkä saattoi…”
Damon kierteli hieman liian selvästi.
”Asiaan. Jos kaikki ei ole niinkuin pitää, revin teidät raaja raajalta, ja sitten vasta tapan teidät.” Klaus virnisti. Damon naurahti.
”Stefan on kadonnut, MUTTA..” Damon vahvisti viimeistä sanaa.
”..Rebekah on tullut takaisin.”
Klausin raivo muuttui takaisin hymyyn ja hän lähti keskustelujen jälkeen kiltisti mukaamme.
Emme tietenkään sanonut mitään mamasta, sillä muuten makaisimme jo haudassa.

Klaus läimäytti oven auki ja näki sisarensa kaareileva hymy kasvoillaan istumassa sängylläni.
Hymy kuitenkin katosi sekunnissa posliinisilta kasvoilta.
”Klaus.” Rebekah sanoi kylmästi ja Klaus jähmettyi.
Ovi raottui ja katseeni kiinnittyi makuuhuoneeseen päin.
Noita käveli makuuhuoneesta kohti Klausia.
Klausin henki salpaantui ja hän laski katseensa kuin alistuakseen.
Naisella roikkui kaulassaan Elenan koru.
Vaaleat kiharat kuulsivat kauniisti hänen osuessa auringonvaloon joka läpäisi sälekaihtimet.
Klaus väisti naisen katsetta.
”Katso minuun.” Noita käski. Klaus nosti järkyttyneen katseensa naiseen.
”Tiedätkö miksi olen täällä?” Nainen kysyi. Klaus avasi hitaasti suunsa.
”Olet täällä tappaaksesi minut.” Hän kuiskasi.
”Niklaus, olet minun poikani.” Nainen sanoi hieman pehmeämmällä äänellä.
En aavistanut mitään hyvää.
”Ja olen täällä antaakseni anteeksi sinulle.” Klaus hengähti.
”Haluan meidän olevan taas perhe.” Noita sanoi.
Damonin leuka tipahti kirjaimellisesti pois paikoiltaan.
”Et voi olla tosissasi!?”

Kommentit pois päältä artikkelissa Jatkoficci – Girl Behind The Smile – osa 10

No comments yet.

Sorry, the comment form is closed at this time.




-


next in usa
7x14 - Moonlight on the Bayou
Käsikirjoitus: Caroline Dries & Brett Matthews
Ohjaus: Jeffrey Hunt
Ensi-ilta: pe 26.2.2016 - klo 20 (USA)
(Suomessa klo 3 lauantaiaamuyö)


next in usa
7x15 - I Would For You
Käsikirjoitus: Brian Young
Ohjaus: Mike Karasick
Ensi-ilta: pe 4.3.2016 - klo 20 (USA)
(Suomessa klo 3 lauantaiaamuyö)



next in finland